Metsäretkeä, hametta ja muuta sähellystä.

Noniin saanhan mä taas kirjoteltua tänne jotain. Ollut enemmän ja vähemmän menoa viimeisen viikon aikana, ettei ole ollut hyvää väliä päivitellä. 

Viime viikolla torstaina lähdettiin koulun ryhmäytymisleirille. Motivaatio ja into ei ollut ihan ylimmillään, mutta raahauduin sinne silti avoimin mielin. Lähdetään kuitenkin liikkeelle keskiviikko illasta. Kuvista näkyy, että ei makuupusseja voi testailla ilman madoksi tekeytymistä. Se on vain jonkinlainen riitti, joka pitää suorittaa. :D jep, violetti makuupussi oli pidempi joten sillä lähdettiin liikkeelle. 

Vihreän makuupussin kanssa taistelin ensin n 5 minuuttia, kun en saanut vetoketjua toimimaan. Susa sitten hokasi hetken päästä, että siinä onkin kaksi niitä lukitusjuttuja. Kas kummaa kun en saanutkaan aiemmin sitä yhtä revittyä ylös. Hups! 

Torstai aamuna oli väsynyt fiilis, mutta ei ollut vaihtoehtoa. Aamun aikana kuitenkin fiilis vaihtui odottavaksi, ja mietin että kyllä siellä retkellä tulee kivaa olemaan ja tutustuupahan ainakin luokkalaisiin paremmin. 

No mutta kun pääsin koululle, vastassa oli muiden luokkien lisäksi kaksi meidän luokan opiskelijaa. Aluksi ajattelin vain muiden tulevan millä hetkellä hyvänsä. Tosiasiassa ketään muita meidän luokkalaisia ei tullut. Joten vaatetusalaa edustimme vain me kolme opiskelijaa sekä meidän ryhmänohjaajamme. 

Vain pari luokkalaistamme oli ilmoittanut jo aiemmin etteivät pääse lähtemään, mikä tarkoitti sitä että n 10 luokaltamme eivät vain tulleet. Kaipa heistä osa ilmoitti sitten jo lähdön jälkeen. 

Suoraan sanottuna olin itse vihainen! Tuntui että luokkamme ei halua edes tutustua toisiinsa, ja pitää vielä käyttäytyä niin lapsellisesti ettei suvaitse ilmoittaa jos se hyvä syy on. Ja kuinka monella oli oikeasti hyvä syy olla pois? Epäilen että vain parilla. 

No mutta se kertoo ihmisestä tarpeeksi, jos ei osaa hoitaa asioitaan. Toiset leikkivät, toiset eivät. 

Anyway, meillä leirille raahautuneilla oli kuitenkin todella kivaa. Vaikka yksi meistä sekä ryhmänohjaajamme joutui lähtemään illalla jo pois. 

Torstaina kiersimme ryhmissä 6 eri rastia. Koska meitä oli vain neljä, liityimme pienen hiusalan porukan mukaan. Oli köysirataa, jossa piti auttaa toisia (koska yläköyttä ei ollut), metsägolfia, tasapainoilua ja korujen tekoa. 

Illalla saunojen aikaan oli jousiammuntaa, lautapelejä, mölkkyä ja melontaa. Pelasin luokkalaisen kanssa lautapeliä ja kävin kokeilemassa jousiammuntaa. Melomaan en halunnut, olisin todennäköisesti kaatunut veneen kanssa ja hukkunut. 

Iltapalan jälkeen menimme kaikki kotaan, jossa tutorit jakoivat porukan ryhmiin ja alkoi "suohon laulanta". Elikkä tutor antoi aiheen, esimerkiksi eläimet, ja jokaisen ryhmän oli vuoronperään laulettava yhdessä osa biisistä mihin aihe liittyy. Meidän ryhmä tippui heti ensimmäisenä kun ei saatu aloitettua biisiä tarpeeksi nopeasti. Seuraavalla kierroksella päästiin jo laulamaan. 

Lopuksi oli makkaran paistoa sekä vaahtokarkkien paistoa. Väsytti jo sen verran, että paistettiin luokkalaisen kanssa kahdet vaahtokarkit ja lähdettiin nukkumaan. Me nukuimme molemmat sisällä, minä siksi että olin siitä aiemmin jo keskustellut ryhmänohjaajan kanssa ja luokkalainen pääsi seurakseni, kun meitä jäi sinne lopulta vain me kaksi. Mutta kyllä oli sisälläkin kylmä! Muut nukkuivat tosiaan tuolla aiemmassakin kuvassa näkyvissä isoissa valkoisissa teltoissa. 

Perjantaina kun kotiuduin leiriltä, lähdettiin Liisan ja Susan kanssa kansainvälisille markkinoille. Ja johan kahmin niitä brittiläisiä fudge/toffee tms kuutioita!! Nam! Tuli ostettua uusi isompi lompakko, tietysti kirkkaan oranssi! Lisänä leopardikuvio. Sen lisäksi ostin ranneketjun kojulta, jossa oli paljon erilaisia ketjuja ja siitä sitten senttihinnalla minkä halusi ja koru kasattiin paikan päällä. Oma kultaketjuni taisi maksaa 50c/cm. Olikohan jotain 7e koko ranneketju. 

Sitten vähän muikkuja ja hetken jonotus jotta saatiin ranskalaisesta kojusta suussa sulavia lettuja! 

Sori, tajusin ottaa kuvan vasta kun olin syönyt jo yli puolet! :D niin hyvää oli. Päällä nutellaa ja kermavaahtoa. 

Ja viikonloppu menikin sitten töissä. Siitä ei sen enempää, kun ei siellä mitään tapahtunutkaan. 

Sitten siirrytäänkin jo tähän viikkoon. Vihdoin alettiin kunnolla hommiin! Haettiin mallinuket ja aloimme muotoilemaan lakanakankaasta perushameen mallia. Ensin langoitettiin mallinukke. Eli vyötärö, ylälantio, alalantio, sivut sekä etu-ja takaosa keskeltä. Langoituksen avulla muotoiltiin hame. Oli kivaa kun pääsi omassa tahdissa väsäilemään ja itse sain sen tehtyä nopeasti. Joko minä olen todella nopea tai muut olivat hitaita. En tiedä, istuin osan aikaa tekemättä mitään kun muut olivat puolessa välissä. 

Semmoinen. Sitten lähdin miettimään ja suunnittelemaan minkälaisen hameen teen itselleni. Onhan tuossa nyt se 3-4 ideaa pyörinyt, enkä vielä tiedä minkä toteuttaisi. Huomenna tai perjantaina se varmaan selkenee. :) 

Tänään ottikin ekaa kertaa pannuun ihan huolella. Meidän piti ensin vapaalla kädellä piistää naisen vartalo. No se onnistui paremmin kuin kuvittelin. Olin tosin aiemmin kotona kokeillut sitä mallin kautta kertaalleen. 

No se meni hyvin, kunnes sitten opettaja jakoi monisteen jossa oli kuva miten vartalo piirretään niin että mittasuhteet ovat täysin oikeat. Mittasin ja viivottimella piirtelin apuviivoja, mutta siitä vartalosta tuli ihan hirveä!! En saanut onnistumaan vaikka kuinka yritin! 

Kyllä lähdinkin klo 16 vauhdilla kotiin. Mutta eikös se alkanut sataa! Matkalla kävin kaupassa ja toivoin sateen loppuvan sillä aikaa, mutta eiiii kun se vaan yltyi! Ei siinä muuten mitään kun pääsi kuitenkin himaan, mutta kun piti suoraan päin naamaa sataa. Eteen ei pystynyt katsomaan yhtään. Jotain positiivista kuitenkin, jos olisin 10 minuuttia myöhemmin ollut pyöräilemässä, olisin joutunut keskelle ukkosta ja vielä pahempaa kaatosadetta ja tuulta. Huh.

Kotona suoraan sänkyyn ja Viaplaysta Ugly Betty -ohjelmaa. Kurkku ollut aamusta asti jo vähän kipeä ja nyt on maattu yöpuku ja onepiece päällä PEITON ALLA. Ei ole kylmä yhtään. Toivottavasti en tule nyt kipeäksi!! Vielä ensi viikonloppu töissä, ja siitä seuraava viikonloppu onkin lomaa!! Ja silloin olisikin synttärijuhlat. :) 

Mutta nyt alkaa jo tulla vähän hiki näissä vermeissä peiton alla, ja enköhän ole jo kirjoittanut kaiken tarvittavan! Seuraavaan kertaan, ehkä silloin on jo edistytty hameenkin kanssa. :)

Aloha!! 

Toinen viikko koulun penkillä.

Viikonloppu hikoiltu taas töissä, pienen hullunmyllyn keskellä. Mutta selvittiin kunnialla kotiin asti! 

Sen kummempaa ei töistä taida ollakaan. Samaahan tuo on ollut, ja hetken saanut olla rauhassa ilman mitään urpoiluja. Tyyntä ennen myrskyä? Toivottavasti ei. 

No mutta sitten kouluun. Luulin että alotettaisiin tällä viikolla sen hameen suunnittelu ja tekeminen, mutta ei vielä. Tänään tutustuttiin ensiksi ompelukoneisiin, jotka on teollisuuskoneita (ihan normaali ompelukoneen kokoisia). Ja kyllähän sitä sai hetken miettiä mistä välistä ja mutkasta se lanka pitää sitten pujotella. Totuteltiin koneisiin ja ommeltiin vain harjoitusjuttuja omaan tahtiin. Ympyrää, suoraa, käännöstä ja sen sellaista. 

Jouduin vaihtamaan paikkaakin, kun eka kone ei lähtenyt edes päälle. Se positiivinen juttu vaihdossa oli, että uusi paikka on lähempänä ikkunaa eikä ole tuskallisen kuuma. :D 

Huomenna olisi tarvike-esittely ja jotain muuta mitä en taas muista. 

Joten kasa tarvikkeita tilaukseen! 

Torstaina se olisi sitten lähtö sinne Sysmään Naumin leirikeskukseen ryhmäytymisleirille. Kai siellä ihan kivaa on, tosin katselin tossa mitä säätä on luvattu. En ilahtunut, koska tottakai se on luvannut sadetta! Saas nyt nähdä minkälainen peräkärry sinne pitää raahata tavaraa. Kumisaappaat pitäis lainata, mutta aattelin rohkeasti repäistä ja mennä ilman. Kai sitä nyt kahdilla muilla kengillä pärjää yhden päivän. Millonkohan oon viimeeksi nukkunut makuupussissa? Siitä on varmaan jotakin 6-7 vuotta. Onneksi sentään sisätiloissa, enkä joudu telttaan! 

Saatanpa heittää talviturkkinikin samalla reissulla! Kyllä, en ole käynyt järvessä koko kesänä. Enkä varmaan viime kesänäkään. Vanhempien luona pulahtanut uima-altaaseen pari kertaa, useamminkin voisi jos sinne pääsisi enemmän. 

Ei muuta kuin odottelemaan, uskaltaako sinne järveen pulahtaa. Taidan vaan pikaseen dipata itseäni siellä ja juosta saunaan. 

Ja yritän ottaa kuviakin! Yleensä räpsin jonkun verran kuvia, mutta nyt unohtuu jatkuvasti kun tänne niitä yrittäisi laittaa. Tosin suurin osa kännykän kuvista on sisarusten lasten, kissojen ja koirien kuvia sekä jotai hassun hauskoja tilannekuvia. Omasta lärvistä en ole kyllä paljoa ottanut kuvia, taikka en ole ainakaan jättänyt todistusaineistoa! :D 

Sitä paitsi tää kännykkäkin osaa aina yllättää. Onhan tää iphone mulla ollut vähän reilu vuoden, ja mietin kun välillä kuului sellainen kilahdusääni ja siinä oli näytöllä ääniohjaus. Lukitulta näytöltä aina. Alle kuukausi sitten päätin vihdoin ja viimein tutkia netistä mikä se ääniohjaus on ja tietysti heti oli alettava pelleilemään sen kanssa. No tänään kävi sitten pikkanen vahinko.. Pyöräilin koulusta ja kaupasta kotiin ja meinasin saada slaakin kun kuulin sen kilahduksen ja puhetta "soitetaan...". Reppu repes harvinaisen nopeesti auki ja tavarat lenteli seinille kun paniikissa yritin saada puhelimen käsiini. Ei se mihinkään kerennyt soittaa... Sillä kertaa... Katsoin varmuuden vuoksi, josko se olisi johonkin kerennyt soittaa. Olihan se tietysti!! Koska en osaa poistaa ns puolituttujen ja vähemmän tuttujen numeroita mitä en tarvitse, se oli aiemmin kun olin vielä pyöräillyt, soittanut sitten yhdelle henkilölle.. 

Kevyesti nolotti.. Äkkiä viestiä perään ettei luule mun pilasoittoja soittavan. :D 

Ja arvatkaa mikä taistelu oli että sen ääniohjauksen sai pois päältä?! Piti miljoona eri juttua asetuksissa tehdä, ettei siihen pääse vahingossa menemään lukitulta näytöltä. Mutta pienen painin jälkeen voitin! 

Huh!! 

Yksi moka päivässä, pitää sydämmen hereillä! 

Tähän on hyvä lopettaa. Perjantaina sitten kirjottelen miten meni siellä metsässä. :D 

Aloha! 

Hyvät yöt kaikille ketkä jaksoi lukea. :) 

Laukkuprojektia!

Mukavaa perjantaipäivää! 

VIHDOIN oli vähän viileämpi ilma! Oli kyllä mahtava olla koulussa niin ettei tarvinnut istua paikallaan tuskissaan kun mistään ei tule viileää ilmaa. Ei ole koulun uudistuksen yhteydessä saatu ilmastointia pelaamaan. Onhan tästä 3 vuotta kun siellä viimeeksi olin, ja yhtä kuuma edelleen. 

Tällä ensimmäisellä viikolla alettiin tekemään sellaista laukkuprojektia. Sitä en tiedä miten siitä voi kertoa, mutta kuitenkin tällaista kangaskassia jossa on tarkoitus sitten kuljetella kirjoja yms. Meidän luokka tekee proton ja sitten sellainen osuuskunta valmistaa sen mukaan 60 laukkua. 

Osuuskunnasta en osaa sen tarkemmin kertoa, kuin että siellä voi olla esim alan opiskelijoita, jotka tekevät erilaisia valmistustöitä. Saavat siitä sitten sovitun korvauksen. 

Pareittain ollaan suunniteltu laukut, piirretty suunnitelmaa sekä tehty protokankaasta ns raakamalli. 

Itse olen erään Nooran pari, kenen kanssa ollaan ekasta päivästä oltu samoissa ryhmissä ja pareittain. Ainakin meillä jutut natsaa yhteen! :)

Tänään esiteltiin suunnitelmat ostajalle. Vielä täytyy sitten porukassa miettiä lopullinen malli sekä värit ja mahdolliset kuviot. 

Omasta mielestä meillä oli mahtava idea laukkuun! 

 

En tiedä kuinka selkeä idea tuosta nyt teille välittyy. Mutta se idea on se, että nurkissa on ns kovikkeet. Eli tuosta ei tule mikään lörö kangaskassi. Me mietittiin heti käyttöhelppoutta! Pysyy pystyssä itsekseen eikä tarvitse kaivella sankoja maasta asti. 

Keksittiin jo laittaa pientä kuviota kassiin, joku saattaa kuviosta arvata mihinkä paikkaan liittyy. 

Tuo protokangas on paperinomaista, mutta vahvempaa ja emme ommelleet laukkua sen siistimmin kasaan, koska aikakaan ei olisi riittänyt. 

Täytyy sanoa, että oli mukava päästä heti alkuun oikeasti tekemään jotakin. Ja ihan kunnon projektia, joka tulee käyttöön. Joten laittelen sitten kuvaa kun saadaan lopullinen laukku kehitettyä ja kasaan! :)

Ja kun muut lähtivät viikonlopun viettoon, minä valmistaudun työviikonloppuun. Onneksi pitäisi viikonloppuna olla edellisiä tappohelteitä viileämpää. Toivotaan ainakin!! No sitä tuskanhiessä pyörimistä helpottaa se, että saa olla mukavassa seurassa linjalla. Jennin kanssa menee varmaan juoruiluksi.. Hehe. :D 

Molempina päivinä onneksi 10-18, eli saa nukkua jopa 8 asti!! Luksusta tämän viikon jälkeen. Eipä auta muu kuin tottua. 

Ensi viikolla koulussa aloitetaan sitten hameen tekoa. Mitähän sitä tekisi? Tarkoitus on että lähdetään miettimään kynähameesta eteenpäin. Eli tarkoitus ei ole tehdä ihan perus suoraa kynähametta. Yritän muistaa ottaa kuvia siitä omasta säheltämisestä siellä. 

Ensi viikon torstaina lähdetään Sysmään Naumin leirikeskukseen 24h ryhmäytymisleirille. Mukaan lähtee meidän luokan lisäksi ainakin aloittavat kauneusalan ja sirkusalan opiskelijat. 

Teltassa pitäisi nukkua, mutta taidankin itse ainakin päästä sisälle nukkumaan. 

Luonto on ihan kiva, mutta en vain halua nukkua yötä teltassa ötököiden keskellä. Herkkä tai en, mutta ötököitä en vain siedä. 

Muutenhan siellä on varmaan ihan kivaa. :) 

Ainiin, pakko laittaa kuva Olavi-kissasta. Se ei yleensä saa mun huoneeseen tulla, mutta eilenkin taas itki olkkarissa kun itse katsoin huoneessani Ugly Betty -ohjelmaa. 

On se söpö! 

Meillä on kyllä Olavin kanssa viha-rakkaus suhde! Välillä nukkuu niin vieressä ja oikein hinkuu rapsutuksia ja seuraa kuin hai laivaa. Toisella hetkellä saattaakin roikkua kintussa kiinni. Nämä helteet ovat kyllä vaikuttaneet sen verran, ettei Olavikaan jaksa päivisin sen kummemmin riehua. En ihmettele, eipä tässä itsekään jaksa oikein mitään tehdä. Tuntuu että on ihan veto pois ja sitten  kun olisi energiaa, se tössää siihen että 5 min päästä hikoilet kuin pieni sika. 

Nyt kun ollaan helteiden takia jaksettu raahata tuo tuuletinkin kellarista ylös, niin pakkohan se on ottaa viereen kun tiskaa tai laittaa pyykkejä. Ikkunat auki, mutta ei sieltä tule muuta kuin ötököitä. 

Pelastin muuten jonkun pikku perhosenkin mun huoneesta. Onneksi kukaan ei ehkä nähnyt sisälle, kun minä heilun ja hypin ikkunan edessä paperilapun kanssa ja yritän epätoivoisesti paimentaa perhosta ulos. 

Lopulta tarvitsin kyllä purkin. Eihän se ulos enää löytänyt! 

Nyt viiltää alavatsaa sen verran ettei pysty keskittymään enää (naisten vaivoja, tiedoksi)! 

Joten ensi viikkoon!! Toivottavasti joku jaksaa tätä ehkä lukeakin. :) 

Aloha!

Päivä numero 1.

Kerron heti alkuun, että en ehkä ole mikään sanoilla taiteilija ja blogi saattaa sitten olla sen mukainen.
Miksi mä aloitan blogin? Ehkä enemmänkin itseni vuoksi. Sehän on hyvinki mahdollista, ettei tätä kukaan lue! On kuitenkin itselleen matskua jolle voi naurahdella mummona.

Mutta tosiaan, jos sitä lähtisi vähän avaamaan jutun ideaa. Tänään alkoi sitten uusi suunta elämässä, eli koulu alkoi. Pääsin (ihmeen kaupalla) opiskelemaan Koulutuskeskus Salpaukseen vaatetusta. Tarkempi nimike olisi Artesaani, yksilöllinen vaatetus.
Ja minulla ei ole mitenkään kummemmin vaatetuksesta kokemusta, mutta kipinä vaan syttyi tuossa viime talvena. Kyllähän se oli aiemminkin kiinnostanut, en vain ollut saanut pieneen päähäni lähteä sitä opiskelemaan. Hidas mutta varma!

Koulun ohella olis painettava viikonloput töitä, mikä vähän jännittää. Ei se työ itsessään jännitä, oonhan minä kyseisessä paikassa ollut töissä viimeiset 3 vuotta. Se mikä vähän jännittää on se, miten sitä tulee jaksamaan 7 päiväistä viikkoa. On se helppo saada itsensä siihen fiilikseen, että "hei helpostihan se menee! Onhan mulla illat aikaa. Pysyy vaan positiivisena". Jep, positiivisena vaan. Realistisesti se ei ehkä mene ihan noin ruusuisesti.
Kohta mä muutun kärttyiseksi ja erakoituneeksi ihmiseksi, jonka silmät pysyy auki vain teipillä! Toivottavasti näin ei käy!! :D

Tämän blogin ideaan kuuluu myöskin se, että saisi tallennettua kehittymistä keltanokasta ammattilaiseksi. Omaa kehitystä on aina helpompi seurata kuvina ja tekstinä, ainakin omasta mielestä. Varsinkin kuin on kultakalan muisti, joka unohtelee ja sekoilee aina tasaisin väliajoin. Oli se sitten hajamielistä ajoissa sekoilua - olet menossa harjaamaan muuten vain tukkaa, ja hetken päästä tajuat sohvalla että olet nähtävästi valmistautunut nukkumaan klo 17 iltapäivällä - tai sitä että olet aikeissa pestä hampaasi hammastahnan sijasta käsisaippualla. Noh ei noita onneksi vielä hälyttävän usein tapahdu, joten älkää huoliko, ehkä mä pärjään.

Takaisin kouluun! Tänään ei koulussa tosiaan tehty muuta kuin käytiin asioita läpi ja kierrettiin tilat. Ennen kotiin lähtöä käytiin Pikku-Veskulla tutustumassa toisiimme. Harmi vaan etten kuullut kaikkien selityksiä. Mutta huomasin kuinka haka olen lukemaan huulilta, ainakin tärkeimmät pointit! Luokka vaikutti ihan mukavalta, mutta tietysti näin ekoina päivinä kaikki ovat hiljaa ja pieni jännitys päällä. Moni sanoikin olevansa ujo (ainakin alkuun). Hauskinta näissä tutustumis -jutuissa on huomata mikä onkaan ihmisten yleinen vastaus kysymykseen "kerro positiivinen asia itsestäsi". Ette varmasti ikinä arvaa? No vähintään joka toinen sanoi: -no mä olen positiivinen.
Hauskuutta lisäsi jos sen sanoi naama peruslukemilla, ehkä jopa vähän tympääntyneen näköisenä. Okei okei, onhan ne monet varmasti sitä kun tutustuu, mutta se tilanne vaan on koominen.

Itse tyydyin kertomaan kuinka rauhallinen olen ja minua ei saa helposti suuttumaan. Huomasin muuten, että aina kun mietin jotakin mitä nyt voisin itsestäni kertoa niin ihastelin samalla puiden lehtiä. Kaikkea sitä huomaakin. Onhan se vähän vaikeaa välillä kertoa hyviä ja huonoja puolia itsestään. Ja mikä on minulle tärkeää. No tietysti siihen on sinällään helpoin vastata: PERHE.
Klisee tai ei, niin se on.

Taitaisi olla aika lopetella, piti katsoa Viaplaysta pari jaksoa Ugly Betty -ohjelmaa ja tähän blogin perustamiseen ja sepostukseen upposikin vähän enemmän aikaa. Yksi jakso siis ja sitten moikkaamaan nukkumattia, joka toivottavasti oleilee tässä lähistöllä. If you know what I mean..

En muuten nyt kehitellyt mitään kuvia tähän, sori!

Hauskaa kouluvuotta niin uusille kuin vanhoillekin opiskelijoille, enkä myöskään unohda teitä raskaan työn raatajia, joten mukavia työ- ja lomapäiviä!



Hyvää hikistä yötä! :)