sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Kesäloman puolivälin tunnelmia. Melkein romaanin verran tekstiä, lukekoon ken haluaa!

Tajusin tuossa että jo kuukausi mennyt kesälomaa!! Enää kuukausi ja rapiat päälle niin koulu alkaa. Paniikki alkaa iskeä hitaasti mutta varmasti. Mietin vain jatkuvasti että miten nyt koulu ja duunit taas. Alkuvuodesta se 5 kuukautta koulua ja töitä oli aika kova urakka. Onneksi siellä nyt oli muutamia vapaitakin seassa! Silti tämä kesäloman ensimmäinen kuukausi tuntuu menneen vain lataillessa ja nauttiessa niistä vapaista kun voi vain maata tekemättä mitään. 
Näiden löhöpäivien toimiin on kuulunut Hawai 5-0 sarja, johon sain kämppiksenkin koukutettua ja nyt on tyhjä olo kun joutuu odottamaan pitkälle syksyyn seuraavaa kautta. :D Ja nostalginen O.C on ollut toinen päivien kulutuspuuha. 

Okei hei olen mä tehnyt paljon muutakin!! Risteillyt, HopLoppaillut, ollut perheen kanssa, viettänyt juhannusta, juossut paikasta toiseen ja tietysti ollut viikonloput töissä. 
Tuntuu että viikot menee ihan hujauksessa ohi, vaikka onkin 5 päivää vapaata. Silti vain aina tuntuu olevan jotain ja hups onkin jo viikonloppu. 
Ja kun taistelet unirytmin kanssa viikosta toiseen, ne päivät hujahtaa ohi entistä nopeammin. 
On se nimittäin nyt ollut luksusta kun saa ihan rauhassa nukkua useamman päivän. Kuukausi sitten takaperin sitä vielä kello soi joka päivä 6-8 välillä. Tosin nyt kun ei ole koulua, on sitten saanut nauttia viikonloppuina kello 4 herätyksestä. Se on nannaa. Varsinkin kun omaa minun unen lahjat, tarkoittaen että maksimi unimäärä noina öinä on parhaimmillaan 4 tuntia! Siitä tosin selviää helpommin kun tietää että maanantaina saa nukkua, ja kiitos siitä! :D 

Mulla oli hirveät suunnitelmat tehdä kaikkea ompeluun liittyvää kesällä, mutta arvatkaa olenko saanut mitään tehtyä! No en, tai itse asiassa sain minä nyt yhtä painokuviota vähän raapustettua. Vielä kun saisi sen loppuun asti ja painettua kankaalle niin pääsisi kasaamaan laukkua. Kesäkassi, joka saattaa olla valmis ehkä sitten kesän lopulla. Wish me luck! 

Kesän suunnitelmissa on vielä ainakin mökkireissu ja Weekend Festival. Kummipojan kanssa olisi tarkoitus puuhailla kaikkea kivaa nyt kun on aikaakin. Ensi viikolla taas siskon kanssa järkätään kummipojalle jotain kivaa. Aiemmin käytiin HopLopissa ja ai että poika tykkäsi! Okei, oli se meistäkin ihan kivaa.. :D Hei kuka nyt ei HopLopista tykkää?! 

                                                             Etsi Aksu kuvasta.. :D 

                                     



Mulla ei oikein oo mitään kuvia mitä tänne laittaisi. Oon vaan ottanut omasta naamasta kuvia.. Heh en sentään! Perhepäivistä on kuvia ja videoita vaikka kuinka paljon, mutta en minä tänne niitä jaa. Sori! 

Ja sitten kesä ei nyt ihan mene niin kuin ajattelin. Tarkoituksena oli saada kerättyä mahdollisimman paljon rahaa ensi kevättä silmällä pitäen, mutta kun sitä rahaa ei saa vain haluamalla. Joten ensi kevät saattaa pahimmassa tapauksessa olla pettymys. Mutta vielä on vähän toivoa. Taidan alkaa ihan toden teolla lottoamaan ja kenoamaan yms. Se vois olla semmonen varasuunnitelma. Halu toteuttaa ensi keväänä yksi unelma olisi kova, mutta valitettavasti tässä kohtaa se halu ei riitä. Ja sen puolesta vähän pelottaa nyt tämä syksy, että kuinka sitä jaksaa. Kun taas se ihana 7 päivän työ- ja kouluputki alkaa. Silloin sitä energiaa ja aikaa ei taas varmaan kovin paljon ole jakaa. 

On se kumma kun pitää kesä kuluttaa stressatessa!! 
Teen töitä sen eteen että osaisin vain täysin relata ja antaa mennä. Mutta minulle se on vähän vaikeaa. Sitä suuremmalla syyllä ensi kevään unelma olisi hyvä toteutua, ehkä sitä löytäisi sen rennoimman mahdollisen puolen itsestään. Vaikka osaan toki ottaa rennosti nytkin, mutta en täysin. 

Vielähän tässä on tosiaan se reilu kuukausi aikaa ihmetellä ennen kuin todellinen puurtaminen alkaa. Ensi lukuvuosi on vielä iso mysteeri kun niin paljon muuttuu, mutta en vain tiedä miten. Se ei ainakaan helpota minun stressiäni. Joutuu sumplimaan sataa asiaa samaan aikaan ihan vain jo syksyn kannalta. Toivon todella, että koulussa homma alkaa rullaamaan ja ei tarvitse ihmetellä suu auki että mitä tapahtuu ja milloin. 

Tuntuu edelleen ensimmäisen kouluvuoden jälkee, että en vain totu millään rytmiin ja ympäristöön. Nytkin tuntuu oudolta ajatella, että kohta siellä taas istutaan. Kyllähän se koulu on tutuksi tullut ja varmasti kun sinne taas menee, siinä ei taas ole mitään outoa. Hei, enää ensi vuosi ja sitten pitäisi valmistua!! Ja minusta tuntuu välillä että en ole oppinut tarpeeksi, ja aika on mennyt todella nopeasti!! En sano että haluaisin olla seuraavat 5 vuotta 7 päivänä sorvin ääressä, mutta vastahan minä ekan vuoden aikana totuin ajatukseen että olen ylipäätään koulussa! Hidas sytytyskö? :D 

Pakko se on kyllä sanoa, että olen taas enemmän oma itseni ja paljon tyynempi kun olen kesälomalla. En tarkoita että koulussa joutuisin olemaan joku rooli päällä. Itse asiassa siellä olen kyllä oma itseni, mutta kun minulle se avautuminen ja toisten lähelle päästäminen ei ole helppoa, on se koulussa vähän erilaista minua. Tai siis se on sitä minua minkä suurin osa ihmisistä ehkä näkee, paitsi ne ketkä tuntevat minut. Oikeastaan silloin syksyllä kun aloitin koulun olin avoin ja halusinkin olla ulospäinsuuntautuneempi. Mutta minulla on tapana sulkeutua sekunnin murto-osassa, jos homma ei tunnu luistavan. Itse nyt olen tottunut siihen, ja tiedän että en ystävysty helposti. Toisten kanssa sitä vain joskus klikkaa ihan samantien. 

Olen saanut todella rakkaan ystävän todella nopeasti muutama vuosi sitten. Tuntui että meillä vain juttu lähti luistamaan ja minun oli helppo olla hänen kanssaan. Sekä luotin häneen. Luotan vieläkin. :) Terkkuja sinne Australiaan! <3 ikävä on, mutta kohta nähdään! 

No mutta. Aattelin siis vaan vähän kirjotella ennen kuin menen nukkumaan.. Tai siis yritän käydä nukkumaan (iFunny&9gag täältä tullaan)! Ja kas kummaa kellohan onkin jo melkein 1 yöllä. Kiva. Viime yönä nukuttu se vähä alta 4 tuntia ja 4 pärähti kello soimaan. 6-14 töissä ja sitten parin tunnin sali ja jooga treenit. Kello 19 himassa ja tässähän on sitten 6 tuntia ihmetelty. 21 tuntia ollut silmät auki, joten ehkä olis aika jo nukkua. Miksi mua ei silti väsytä?! 

No anyway. Ei tätä varmaan kukaan jaksa lukea, mutta what ever. Kunhan itselleni kirjottelen niin voin sitten vuoden päästä katella mikä oli meno. :D 

Ei muuta kun hyvää yötä ja unta palloon!!