sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Näyttötyö; korsettiyläosa.

Noniin! Näyttötyöksi teen korsettiyläosan, joka tulee edellisen harjoittelijan tekemään helmaan. Suunnitteluprosessi oli alkuun helppo. Tiesin aikalailla tasan tarkkaan mitä haluan ja mitä en. Olin myös n. kuukauden verran seuraillut monia hääpukujen sovitustilanteita, joten olin rekisteröinyt erilaisia mielipiteitä.

En halunnut pelkkää olkaimetonta yläosaa, koska olin rakastunut Glamourissa oleviin Kenneth Winstonin pitsisiin hääpukuihin. Ja halusin myös jotain erikoista. 
Glamourissa myös yksi suosittu Kenneth Winstonin mekko, jossa on oisterin värinen kangas alla ja päällä valkoista erikoista pitsiä. Se on upea ja siitä sainkin idean etten halua ihan täysvalkoista. 
Helma oli jo itsessään shampanjan värinen, joten halusin siis samanvärisen alakankaan ja valkoista pitsiä päälle. 

Yläosa/hihat olin ajatellut niin, että ne olisivat kiinni sekä irroitettavissa. Alkuun mietin että jos laitan korsetin pitsiin helmiä yms, saisin yläreunaan kiinni tukevia helmiä/nappeja jotka eivät erottuisi liikaa, ja tähän yläosan kiinni. Tästä tosin luovuttiin ja sen jälkeen suunnittelin laittavani yläosan korsetin alle neppareilla kiinni. 
Näinhän sen olisin tehnyt, mutta Jenny vinkkasi ettei se ehkä toimi. Sen takia että kun morsian sitten juhlien tiimellyksessä nostaa kädet ylös, nepparit joko aukeavat tai yläosa kirraa. Tämän vuoksi yläosa olisi pitänyt tehdä vyötärölle asti erillisenä. Siitä taas en oikein perustanut.
Jenny ehdottikin, että jos laitetaan yläosa suoraan korsetin pääli- ja vuorikankaan väliin kiinni. Näin päädyin tekemään. 

Tässä luonnokset, sekä tarkempi lähikuva suunnitelma. 



Hain koululta lainaan 36 puvun peruskaavan josta sitten kopioitiin pohjat. Kaavoissa tarvitsin aika paljon Jennyn apua, nimenomaan kuosittelussa sekä korjauksissa. Se ei tosin yllättänyt. Ja kun ensimmäistä kertaa tekee korsettiyläosaa joka tulee rinnan yli, tiesin etten osaa yksin. Vyötärökorsetinhan olen tehnyt, mutta ei sitä tähän voinut verrata. Ongelmia ei ollut muussa kuin rinnan muodossa. 

Ensimmäinen proto ei ihan onnistunut. Rinnan kohta oli ihan littana ja sydänpääntien muoto oli liian suora. Halusin ensin suoremman, mutta se ei olisi näyttänyt tyhmältä. 



Ei muuta kun toisen proton kimppuun! Ja muutosten jälkeen rinnan muoto oli edelleen liian littana. 



Ja taas kaavojen kimppuun! Se olikin jo lähempänä, mutta ei silti tarpeeksi. 



Ja taas kaavoja muokkailtiin, sekä hiottiin syötöstaitoja. Opin miten syötös kannattaa neulata jotta se on oikeasti tasainen. Kiitos!! Tätä ei oltu minulle vielä koulussa opetettu ja aina olen hihojen ompelun kanssa taistellut kun syötös menee epätasaisesi. Nyt mä handlaan tän!! :D

Ja tällä kerralla proto oli täydellinen! Finally! 



Vihdoin pääsin ahertamaan varsinaisen yläosan kanssa! Kangas valikoitui vanhasta hääpukuun kuuluneesta huivista, koska se oli oikeimman värinen. 
Opin myös sen että tukikangas kannattaa leikata n sauman verran pienemmäksi, jotta saumasta ei tule kovin paksua. Tätä en myöskään ollut aiemmin tajunnut/kuullut. 

Valittu pitsi olikin rajallinen. Se oli hihaksi leikattu, en muista mihin sitä oltiin ajateltu aiemmin. Joten se piti onnistua kerralla, koska lisää samaa pitsiä ei ollut. Ja kaavat piti myös yrittää asettaa niin, että pitsistä jäisi myös ekstra kukkasia, joita laitettaisiin tyllihihoihin. 





Tämmönen pääliosasta siis tuli. Vuoriosa on samaa kangasta. 




Sitten aloin tekemään tylliyläosaa. Myös näissä kaavoissa tarvitsin Jennyn apua aika paljon. 
Tylli oli myös shampanjan väristä ja todella ohutta. 



Ja kun tuo tylli oli ohutta, se oli myös liukasta. Ja tämmönen sokea kun ähersi sen parissa niin sai kyllä tihrustella missä tylli menee. :D Ensin ajatus oli ommella tylli pussiin. Ja kyllä muutaman harmaan hiuksenkin sain päähäni sen kanssa taistellessa. 
Pitsiä vähän mallailtiin valmiiksi, sen oli tarkoitus nousta tylliä pitkin jotenkin ylös. 




Päädyttiin kuitenkin jättämään tylliin raakareunat ja vain yksi kerros. Etuosahan onnistui ihan hyvin, mutta takana tuntui koko ajan olevan liikaa tavaraa. Kaavasta otettiin poistoa, mutta siltikin taakse jäi ylimääräistä ja muotokaan ei lopuksi ollut mielestäni tarpeeksi hyvä. Jenny ehdottikin jo aiemmin kun taistelin tyllin kanssa, että pitäisikö vain jättää pois. En jääräpäisyyksissäni halunnut millään luovuttaa, mutta lopulta se oli ainoa vaihtoehto. Aika alkoi loppumaan kesken ja minun olisi täytynyt aloittaa kaavoista asti uudestaan saadakseni yläosan istumaan. Sitä ei oltaisi n viikossa tehty. 

Niin ja suunnitelmana oli ommella tuo tylli korsetin väliin. Koska muuten se ei olisi ollut kovin käytännöllinen. Kuten alku suunnitelmasta huomaa, ensimmäinen suunnitelma oli laittaa tylliyläosa kiinni neppareilla tmv korsetin alle. Mutta Jenny muistutti, että näin ollessaan se ei olisi hyvä päällä. Jos morsian nostaisi käsiään, nepparit joko aukeaisivat, tai sitten tylli vetäisi ikävästi. 
Toinen vaihtoehto olisi ollut tehdä yläosa vyötärölle asti, mutta en itse pitänyt siitä. Joten päädyimme ompelemaan sen kiinni, vaikka olisin alun perin halunnut sen olevan irroitettava. Mutta tuotteesta on tehtävä käytännöllinen. 



No tyllistä luovuttiin ja sitten vain korsettiyläosa kasaan ja kiinni helmaan. 
Yleensä helmoissa on myös vuorikangas, mutta tässä helmassa ei ollut. Yläosan vuorikangas ommeltaisiin kiinni helman vuorikankaaseen ja päälikangas helman päälikankaaseen tyllien alla. Tällöin korjauksia tehdessä pääsee käsiksi rakenteisiin niiden välistä. Nyt yläosan vuorikangas ommeltiin vain sauman kohdalta kiinni. 



Kun homma oli muuten kasassa, aloin miettimään millä koristaa pukua. Sauman kohdalle oli saatava jotain peittämään se. Kokeilun jälkeen päädyin ohueen bling-vyöhön. 



Peittelin liian avoimia saumakohtia ylimääräisillä pitsikukilla, joita jäi yli. Ei muuta kuin vyö ja apliikit kiinni. 



Mielestäni yläosa oli vähän tylsä, joten halusin laittaa paljetteja koristeeksi. Paljetteja sen takia, että ne eivät ole liian raskaita murta tuovat kivaa kimalletta ja eloa. Helmet ja muut kiilteet olivat liian raskaita ja lopputulos olisi ollut liian sekava. 



Lauantaina ennen messuille menoa jatkoin paljettien kiinnittämistä. Tässä ei vielä valmiista kuvaa, se tulee lopuksi. Ompelin myös hakaset ja henkarilenkit kiinni. Henkarilenkkien olisi pitänyt tulla kankaiden väliin, mutta olin unhotanut ne. Ompelin ne siis käsinpistoilla vuorikankaaseen. 







Myös helman alin kangas piti lyhentää, kun tuli esille tyllin alta. 





Ja sitten ihailemaan!! TÄSSÄ SE ON VALMIINA!! 


  







Vähän reilu oli Jennylle, ei muuta kuin neulat kehiin. 








Olen kyllä tyytyväinen lopputulokseen. Vähän se harmitti kun tylliyläosa ei onnistunut, mutta joskus pitää osata luovuttaa jos homma ei aikatauluun enää mahdu. Yritin ainakin! :) 

Rinnan kohta meni littanammaksi kuin mitä viimeisimmässä protossa, mikä myös vähän jäi kaihertamaan. Mutta Jenny sanoi että se ei ole paha, ja varmasti joku rakastuu tuohon pukuun. 

Kiva olisi ollut nähdä jos joku tuota sovittaa. :) 

Arvioinnista napsahti 3, ja toki siinä arvioitiin muutakin kuin vain tätä näyttöä. Joten olen todella tyytyväinen. :) 




































Ei kommentteja:

Lähetä kommentti